roiskeita kankaalla
mustetahroja paperilla
katkenneella nuottiviivastolla
murrettuja sointuja, luomisen tuskaa
pimeyden keskellä minä pahainen koi
tavoittelen liekkejä
työnnän käsivarteni kurkkuuni
tartun sisäiseen aurinkooni
joka sykkii punaista valkeaa
täyttää keuhkoni pakahduttavalla lämmöllä
maailman vaatimaton eleganssi
ympyröi minut loistollaan
sormenpääni ovat tulessa
sammutan ne kyynelilläni
tuuditan itseni raastavaan tietoisuuteen
maailma on taideteokseni
23.2.2006 (edit 7.6.2019)
Tuomo Häikiö 