Valvojan mietteitä

kuin vanginvartijat seisomme messuhallin reunoilla,
jalat tukevassa haara-asennossa kädet selkiemme takana, toisilla puuskassa, joillakin edessään kuin rukouksen rippeistä kiinni pitäen.
vaikka liivimme huutavat huomiota, pakolliset maskit muistuttavat tilaisuuden hartaasta luonteesta:
kukaan älköön puhuko!
viittaa jos sinulla on asiaa!
vessassa saat sentään käydä, saatettuna totta kai.

mutta hiljaisuudesta on turha haaveilla:
itse halli valittaa välillä,
ilmastoinnin kohinaan voisi heikompi hukkua,
tehtävävihkojen lehteilyt puhkovat suhinaan tasaisesti aukkoja.
jossain narahtaa tuoli, ovi sulkeutuu kaikkensa antaneen kokelaan kannoilla.

tässä hetkessä monella on pelissä elämä –
unelmat sekoittuvat kauhuun, kun valvojille niin pitkät sekunnit muuttuvat menneeksi kiihtyvään tahtiin kokeen lähestyessä loppuaan.
”onko minusta sittenkään tähän?”
”entä jos en pääse mihinkään kouluun?”
lukemattomat lukemiseen tuhlatut tunnit ja valvotut yöt menettävät merkityksensä taisteltaessa viimeisistä desimaaleista.
jos oikein pinnistän, voin kuulla hermosäikeiden ulinan.

hiljalleen halli tyhjenee, palautuspisteen luo muodostuu turvavälit huomioiva jono.
tänä poikkeusaikanakin joku saa palkinnon uurastuksestaan, moni muu joutuu nielemään pettymystään.
kaikella on kuitenkin aikansa, kaikella paikkansa.
aina on tilaa unelmille.
aina on ensi vuosi.

26.5.2021

© 2021 Tuomo Häikiö

Leave a Comment

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s